Minä ja Morrison
....tai ennemminkin Mogadishu Avenue. Sen verta keihästä ja alkuasukasmaista mölinää oli ilmassa kun Sarvikuonolauma vieraili sisämaassa. Rhinot olivat poistuneet kotisavanniltaan vihreämmän ruohon toivossa ja ilmeisen selvästi naapurilaaksolaisten apajille. Paikalliset aborginaalit huolehtivat täysin sekasorron tuottamisesta ja tällä kertaa Rhinot kävelivät pääkatua pitkin maaliin asti, hisun kissun muina miehinä. Niin vain kuin sarvikuono voi hissun kissun sen tehdä.
Ottelua edelsi odottava tunnelma, kuka olisi tulossa ja kuka saattaisi äkillisen sairauskohtauksen johdosta jäädä sohvan pohjalle katsomaan televisiota. Sieltähän tuli lähetystä, mistä lie jonnen joutavasta jossa:
tärkeintä ei ole voitto vaan osaanotto ...SIIS PARTIOLEIRI
kansoja yhdistävä......HÄ! JOKU GÄNG BÄNG VAI?
Spiritus Altius Fortis....SEHÄN ON RUOTSIA JA SIIS VIINAKSETKIN MUKANA.
Ei kyllä mene jakeluun. No Mogadishussa ei moisesta tiedetä eikä tarvitsekaan..täällä taistellaan reviiristä.
Kadun alkupäässä, lähiössä, ei hässäkkä ollut vielä räjähtänyt bambumajojen katoista läpi vaan Sorry pääsi 5 minuutin kohdalla ylivoimahyökkäykseen. Takamiehenä hyökkäyksessä ollut Zumba sai kiekon karvoille ja raudanluja laukaus painui läpi maalivahdin mailan, polvisuojusten sekä yleisön tajunnan. Meneehän se keskeltä kun tarpeeksi lujaa ampuu. Hienosti mukana oli koko viisikko ja hyökkääjistä ketjukaverit J.Annala ja K.Rönnblad. Välillä oli melkoista trafiikkia myös sarvikuonojen kotipesällä. Maalivahti Lassi pelasi erinomaisen pelin ja teki huimia torjuntoja kaikilla raajoillaan. Auringon lähestyessä taivaankantta oli Rhinojen ykkösvitja pahanteossa ja Bambumajojen seinistä kakkakikkareet lentelivät kun O.Halonen heitti täytettä majan kattoon. 2-0 Sorrylle. Ykkösvitjassa hienosti uurastivat myös Joensuu ja Vitikainen. Pääkadun loppuosuus poppamiehen leiritulelle olikin sitten haastavampi. Myrkkynuolet, nuijat ja tosinuijat alkoivat todenteolla härnätä Sarvikuonoja mutta onneksi kylän vanhin (lue Hiltunen) oli tarkkana. Kuten H.Nisosen ottelunaikainen pelianalyysi vaihtoaitiolle kertoi, Mogadishun miehet toteuttivatkin yllättäen Sarvikuonojen pelistrategiaa. Koska Sarvikuonolauma oli harvalukuinen, pystyi se lyömään isot päänsä yhteen ja järkeilemään että nyt hissun kissun. Mitä nyt muutaman kerran Juniori ja Seniori jutustelivat mukavia. Ottelun käännekohta eli kulminaatiopiste oli tosiasia. Sorryn ylivoima jauhoi epäorganisoituneesti vastustajaa hämätäkseen ja kun vastustaja sitä vähiten odotti...oppikirjasta ja Sorryn pelikirjasta ...tarkkaakin tarkemmin toteutettuna, pelattiin kiekko takakolmion kautta maalinkulmalle uineelle Swedu Ruoitsalaiselle, joka vanhasta muistista ja jo satojen vastaavien tilanteiden tuomalla varmuudella sivalsi kieko maalivahdin epätoivoisesti venytettyjen suojusten yli. 3-0 Sorrylle.
Ottelua tahkottiin päästä päähän ja Menihän se limppu Sorrynkin verkkoon. Laukaus puolustajien jaloista pisteen kaarelta.
Kuten sanottu päivän käännyttyä ehtoon puolelle Sorry pelasi paljon ylivoimaa. Oli viidellä neljää vastaan ja kolmea vastaan ja tulihan se paikka sieltä. Butcher Vitikainen sivalsi maalin edestä veretseisauttavan laukauksen, joka upposi verkkoon. Ei auttanut vaikka joku gorilla pakkautui tekemään lähempääkin tuttavuutta,sillä Butcher oli ehtinyt jo tyhjentää lippaansa. 4-1 Sorrylle. Lopussa Morrison pääsi vielä ylivoimalla kaventamaan mutta päätössummeri tuli kreivin aikaan ja kylä oli vallattu. Hieno voitto Sorrylle.
Erityismaininta vielä Sorryn uurastaneille kahdelle pakkiparille, joissa pelasivat Jouppi, Ekholm, Simell ja Swedu.
"JJ, vieläkö tästä noustaan mitalipeleihin?"
"No mutta sehän on selvä, jos ei tällä kaudella niin sitten tulevilla."
|